Maalin riittoisuus puun pintakäsittelyssä: kuiva-aine, DFT ja siirtohyötysuhde
Tekninen riittoisuuskaava 10 × kuiva-aine / DFT, miksi ruiskupistooli syö siitä kolmanneksesta kahteen kolmannekseen, ja miten litrat suunnitellaan työkohtaisesti.
Kaava, jota purkkiin ei paineta
Teoreettinen riittoisuus m²/l on 10 × kuiva-ainepitoisuus tilavuudesta % jaettuna kuivakalvonpaksuudella µm. Matematiikka on puhdasta geometriaa: yksi litra maalia 100 µm märkäkalvona kattaisi 10 m², jos se olisi 100% kuiva-ainetta, ja kuivaan kalvoon selviää vain kuiva-aine. 40% kuiva-ainetta sisältävä 2K-polyuretaani 35 µm tavoitteella kattaa siis paperilla 10 × 40 / 35 = 11.43 m²/l. Maalin riittoisuus laskee tämän kaavan ja kaiken siitä johdetun.
Siirtohyötysuhde: minne maali oikeasti menee
Pistoolin ja kappaleen välillä maalia katoaa: perinteinen paineilmaruiskutus saa kappaleeseen vain 30-35% ruiskutetusta, airless noin puolet, HVLP 65-90% säädöistä riippuen, pensseli ja tela yli 90%. Kerro teoreettinen riittoisuus siirtohyötysuhteella, niin saat käytännön luvun: 11.43 m²/l polyuretaanista tulee 7.43 m²/l HVLP-pistoolilla 65% hyötysuhteella. 12 m²:n ovi kahdella kerroksella kuluttaa HVLP:llä 3.2 l mutta perinteisellä pistoolilla 6.0 l - sama työ, tuplahinta maalista.
Tuotetiedotteiden lukeminen harhautumatta
Valmistajan riittoisuusluvut olettavat ideaalisen levityksen: nitroselluloosalakka 20.6% kuiva-aineella ja 25-38 µm kalvolla ilmoittaa 6.6-7.9 m²/l, ja 2K-PU 25 µm kalvolla noin 16 m²/l teoreettisesti. Nuo luvut ovat saavutettavissa pensselillä tai telalla myötämielisellä alustalla ja perinteisellä ruiskutuksella puolet liian optimistisia. Käytä Maalin riittoisuus-laskurin tuotetiedotetilaa pensselöintiin ja teknistä tilaa mitatulla siirtohyötysuhteella ruiskutukseen - ja älä luota kumpaankaan ennen kuin oma kirjanpitosi vahvistaa sen.
Puukohtaiset todellisuustarkistukset
Puu juo: päätysyy ja MDF:n reunat imevät ensimmäisen kerroksen, joten verstaat tiivistävät taustat ja reunat ennen väriä. Profiloidut pinnat - listat, veistetyt paneelit, säleovet - kantavat 10-30% enemmän pintaa kuin niiden projektio; lisää ylimäärä Maalin riittoisuus-laskuriin ja tarjoa sen mukaan. Myös kosteus ratkaisee: kohdeilmaston tasapainokosteutta korkeammassa kosteudessa maalaaminen on syy siihen, että pintakäsittelytyöt pettävät kuukausia myöhemmin, mistä Tasapainokosteus (EMC) kertoo tarkemmin.
Litrat, kustannus ja tarjous
Maalilitrat = pinta-ala × kerrokset × (1 + muotolisä) / käytännön riittoisuus. Litrahinnalla kerrottuna se on pintakäsittelyrivi jokaisessa tarjouksessa. Tuottavuusliike näkyy luvuista suoraan: oviverstaan siirtäminen perinteisestä ruiskutuksesta viritettyyn HVLP:hen puolittaa maalinkulutuksen samalla kalvonpaksuudella - kalvo itse ei muutu, vain hukka. Tavoitekalvonpaksuudet tulevat pintakäsittelyjärjestelmän tuotetiedotteesta; yllä oleva riittoisuuslaskenta pitää tarvikerivin rehellisenä.